keskiviikko 31. lokakuuta 2018
Ilkka Santahuhta Couchingilla koutsaamassa
Kolmannen vuoden kunto- ja terveysliikunnan suuntaavien opintojen harjoittelusta on nyt puolet takana. Suoritin tosi mukavan jakson Porissa toimivassa Ilkka Santahuhta Couchingissa. Toisen puolikkaan tulen toteuttamaan ensi keväänä ja harkkapaikka on vielä hakusessa.
Ensimmäinen harkkaviikko alkoi mukavasti suunnistuksen merkeissä Eurajoella. Pääsin ohjaamaan 14-18-vuotiaita nuoria liikunnan ja varsinkin luontoliikunnan saloihin.
Tiistaina aloitin myös senioriliikunnan ohjaamisen, kun pääsin vetämään ihanille rouville ja herroille kuntosalitreenin. Ryhmä on ollut toiminnassa jo likimain 10 vuotta, joten ohjaajaan rooli on enemmänkin jutustella ja kertoa mitä tänään tehdään. Ryhmä meinaan osaa jo jokaisen liikkeen ja laitteen joita kyseisellä salilla on!
Loppuviikosta pääsin palaveeraamaan Ilkan kanssa harjoittelun sisällöistä, omista tavoitteistani harjoittelun aikana ja sen jälkeen pohtimaan hyvinvointia aivan uusista näkökulmista ja miettimään missä näen itseni tulevaisuudessa eli vuoden, kahden, viiden ja kymmenen vuoden kuluttua. Sain lisäksi kirjallisia tehtäviä, joita teen harjoittelun aikana. Tehtävien lopputuloksena on erilaisia materiaaleja, joita käytetään eri-ikäisten asiakkaiden ohjauksissa ja valmennuksissa. Osaa materiaaleista tullaan käyttämään myös esimerkiksi jääkiekon SM-liiga seuran Porin Ässien pelaajien kanssa yhteistyössä tehtävissä projekteissa.
1. Ensimmäinen tehtäväni oli suunnitella 5-8-vuotiaille lapsille sopivia lämmittelyleikkejä. Suunnittelun lisäksi kaikki säännöt ja ohjeet tulisi kirjoittaa auki siten, että kuka tahansa voisi käyttää niitä hyödykseen lasten kanssa.
2. Aikuisten asiakkaiden reseptivihkonen. Tähän oli jo raakaversio, jota aloin työstää kieliopin, sisällön, laadun ja laajuuden puolesta.
3. Nuoren urheilijan reseptivihkonen. Aikuisten versiosta muokattu nuorille sopivampi versio. Tavoitteena oli, että nuoret pystyisivät itse tekemään vihkosen ohjeiden avulla monipuolista ja terveellistä ruokaa ja välipaloja itselleen. Ohjeiksi valittiin helppoja, yksinkertaisia ja nuorille maistuvaa ruokaa. Isossa roolissa olivat myös välipalat, sillä ne ovat olennainen osa urheilevan nuoren arkea ja ravitsemusta.
Torstai oli ensimmäisellä viikolla ohjauksia täynnä sillä aamu alkoi tiistaisen senioriryhmän kuntopiirillä sekä entisten opettajien keppijumpalla. Ensimmäinen ryhmä oli aika pieni, mutta rouvat olivat keskenään hyvin tuttuja, joten juttua riitti. Tunnin suunnittelu oli mukavaa, sillä salissa on runsaasti erilaisia ja hyviä välineitä käytettäväksi. Vain mielikuvitus on rajan tätä ryhmää ohjatessa. Keppijumppa oli ensimmäinen keppijumppa, johon olen ikinä osallistunut missään roolissa. Jännitin aika paljon, mutta 45 minuuttia meni yllättävän nopeasti ja sain paljon hyvää palautetta asiakkailta, jes! Illalla olin vielä ohjaamassa entuudestaan tutuinta ryhmää Maximuksella. Porukka koostuu jo pitkään näissä circuit treeneissä käyneistä hyväkuntoisista kuntoilijoista, mutta aina mukaan mahtuu uusi kasvoja. Ryhmää on tosi kiva ohjata, mutta haastetta riittää. Kaikille tulee saada itselleen sopivan tasoista haastetta, jokaisen tulee saada palautetta suorituksistaan ja tekemisestään, kaikkien tekniikkaan tulee kiinnittää huomiota riittävästi ja niin edelleen. Tällä hetkellä tasoerot ovat melko suuret.
Toisella harkkaviikolla työstin pääasiassa annettuja kirjallisia tehtäviä, sillä alkuviikosta liikuntapaikkojen ovet olivat suljettuina lakon takia ja loppuviikosta meille varatuilla liikuntapaikoilla järjestettiin koko päivän kestävät armeijan kutsunnat. Kirjalliset hommat etenivätkin mukavasti ja sain konsultoitua Ilkkaa säännöllisesti yhteisten tapaamisten parissa.
Tiistai alkoi Maksimuksella parin PT-asiakkaan treeneillä. Ilkka vastasi pääasiassa treenien vetämisestä, mutta osallisti minua muun muassa jäähdyttelyissä.
Keskiviikko iltana osallistuin painonhallinta ryhmän vertaistapaamiseen.
Torstai iltana ohjasin Maximuksen circuit treenit. Taas oli uusia kasvoja mukana ja kokonaisuudessaan iso porukka treenaajia taas paikalla.
Perjantaina osallistuin aamulla pariin PT-tapaamiseen Maximuksella, jonka jälkeen lähdin vetämään fatbike safaria Yyteriin. Pyöräilyjen jälkeen työpäivä jatkui vielä seikkailupuistossa ilta yhteentoista saakka.
Kolmas ja valitettavasti viimeinen viikko alkoi asiakkaan harjoitusten seuraamisella ja ohjaukseen osallistumisella. Illalla suuntasin jäähallille kuuntelemaan ja auttamaan luennolle, joka oli suunnattu Porin Ässien juniorien vanhemmille. Aiheena oli terve urheilija, urheilijan, ravitsemus, tavoitteet ja hyvinvointi.
Tiistaina lakot oli loppu ja päästiin taas sennujen kanssa kuntosalille. Illalla jäähallilla oli sama setti kuin maanantaina, mutta tällä kertaa yleisönä olivat nuoret urheilijat.
Keskiviikkona tein päivän kirjallisia tehtäviä, kuten miltei joka päivä. Tehtävien viimeistely vie viimeiset päivät, mutta olen melko tyytyväinen tulevaan lopputulokseen. Illalla oli painonhallinta ryhmä ja hoidin naisten välipunnituksen. Illan toinen ryhmä oli porilaisen cheerleading joukkueen henkistä valmennusta käsittelevä setti nimenomaan nuorille urheilijoille suunnattuna.
Päivä täynnä jumppia ja ohjauksia! Sellainen oli tämä torstai. Samat ohjaukset, kuin ensimmäisellä viikolla, mutta hiukan erilaisella sisällöllä. Jokainen harkan aikana tekemäni ohjaus oli tarkoituksella erilainen, jotta pääsin harjoittelemaan ohjaamista mahdollisimman monipuolisesti. Tässä onnistuin mielestäni hyvin.
Perjantaina palautin viimeiset työt ja pidettiin Ilkan kanssa puhelinpalaveri harkasta. Molemmat taidetaan olla aika tyytyväisiä tähän kolmen viikon settiin ja yhteistyö jatkuu vielä aktiivisemmin kuin ennen harjoittelua.
Mitä itselle jäi käteen tästä jaksosta? Tietämystä ravinnosta ja sen merkityksestä hyvinvointiin, kiinnostus perehtyä enemmän erilaisiin ruokavalioihin sekä halu kokeilla omalla kropallaan miten muutokset vaikuttavat hyvinvointiini, paljon hyvää ohjauskokemusta, laajempi liike- ja harjoitepankki kuin ennen harjoittelua, tarkempi ajatus elämän, uran, toiveiden ja haaveiden suunnasta, uusia rutiineja, kuten päivittäinen meditaatio sekä varmasti paljon paljon muita asioita joiden merkityksen tajuaa vasta myöhemmin.
P.S. Seuraa blogin lisäksi Treenitrikoissa-sivua Facebookissa ja Instagramissa veeramt_
P.P.S. Vierumäen tyttö- ja poikakalenterit vuosimallia 2019 julkaistaan keskiviikkona 14.11. ja varauksia on jo sadellut melkoisesti. Jos ja kun siis haluat myös itsellesi ensi vuoden hoteimman kalenterin sekä ostaa niitä joululahjaksi, laita mulle viestiä vaikka yllä olevissa some kanavissa! Kalentri kustantaa 10€/kpl ja tuotoista 10% menee Pelastakaa Lapset ry:lle ja vähävaraisten lasten liikunnan tukemiseen.
keskiviikko 10. lokakuuta 2018
Kehuja kehuja
Kesä on virallisesti ohi ja koulu ainakin täällä suunnalla jo ihan täysillä käynnissä. Ja viimeisen vuoden opinnot onkin pitänyt mut ihan super kiireisenä kuluneen kuukauden eikä loppua näy ainakaan ennen joululomaa.
Kaiken kiireen ja stressin keskellä oon laittanut merkille aika mielenkiintoisen ja hienon jutun. Porilaiset osaa kehua!
Itse ainakin pidän meitä suomalaisia vähän juroina ja ihan yleisenä käytäntönä ettei vieraille puhuta. Enkä missään nimessä pidä tätä hyvänä asiana! Mutta moniko haluaa välttämättä istua bussissa toisen viereen tai jutella kanssajonottajille omia asioitaan ruokakaupassa? En voi ainakaan itse yhtyä tuohon, tarviin oman henkilökohtaisen tilani.
Mutta sattui tässä noin viikko sitten seuraavanlainen sattumus... Olin päivällä ollut hiusmallin hommissa ja viimeinen kampaus oli jätetty kuvausten jälkeen hiuksiini. Illalla mentiin käymään urheiluliikkeessä ja käytävällä myyjää odotellessa se tapahtui. Ventovieras naishenkilö käveli takaani, kehui lettiäni ja jatkoi matkaa! Siis joku vieras ihminen näki vaivaa avata suunsa sanoakseen jotain positiivista, ilman, että kukaan tai mikään siihen pakotti. Olin ihan ällikällä lyöty ja ihan innoissani kehumassa hiukset laittanutta kampaajaa!
Eikä siinä vielä kaikki... Muutama päivä sitten olin Prismassa valitsemassa parhaita banaaneja, kun se tapahtui taas! Tällä kertaa vanhempi rouva kehui vaalean roosaa takkiani. Ja jatkoi kehumista, kun olin hämilläni kiittänyt ensimmäisistä kehuista.
Ihan huikeaa! Pieni teko sanojalle, mutta suuri vaikutus kuulijaan. Mitä mieltä te ootte, voiko / saako / kuuluuko näin tehdä? Mun mielestä meidän pitäis ehdottomasti kehua tuttuja ja myös tuntemattomia enemmän, kun he sen ansaitsee.
Ollaan siis kivoja toisella ja kehutaan, se voi olla ankean syyspäivän pelastus!
Ihanaa syskyä just sulle!
P. S. Seuraa blogin lisäksi Treenitrikoissa-sivua Facebookissa ja veeramt_ Instagramissa
P. P. S. Vierumäen tyttö- ja poikakalenterit 2019 julkaistaan 14.11.2018, joten seuraa meitä Instagramissa @vierukalenterit2019 ja Facebookissa sekä varaa jo nyt meidän huikea kalenteri itsellesi!
P. P. P. S. Kuvista kunnian saa ihana Niina! Somessa @niinarautiainen ja @nrhiuskauneus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)