Praha, Tsekki

Syysloman kunniaksi otin itsekin töistä muutaman päivän vapaata ja lähdettiin äitin kanssa ensimmäistä kertaa kahdestaan reissuun. Jännää! Kohteeksi valikoitui Tsekki ja Praha, sillä haluttiin uuteen kohteeseen ja tarpeeksi lähelle, jotta muutama päivä riittäisi. Valinta osui nappiin näiden lisäksi siksi, että yksi työkaverini on kotoisin Tsekistä ja hänellä oli antaa paljon hyviä vinkkejä matkustamisen, syömisen ja nähtävyyksien osalta.

1. päivä

Mentiin tiistaina mun veljen luokse Turkuun yöksi ja suunnattiin keskiviikkona sieltä lentokentälle. Toteamaan että lento on miltei pari tuntia myöhässä... Käytettiin aika kuitenkin hyödyksi ja suunniteltiin tulevien päivien ohjelmaa.

Lennot taittuivat lopulta mukavasti, lentokentällä sai helposti nostettua haluamansa määrän paikallista rahaa sekä ostettua julkisen liikenteen kortin. Aivan lentoaseman edestä napattiin bussi numero 119, jolla päästiin metron varteen. Metrolla muutamia pysäkkejä ja loppumatka hotellille käveltiin. Takseja ei työkaveri suositellut ja julkisia taas kehui, joten pysytään niissä.

Collosseum-nimiseen hotelliin tsekkaamisen jälkeen lähdettiin vatsat kurnien syömään sekä kiertämään vanhaa ja uudempaa kaupunkia. Käytiin puistoissa, kaupoissa ja Kaarlen sillalla ennen paluuta hotellille.

2. päivä 

Eläintarhaan! Otettiin aamulla metro Nadrazi Holesoviceen ja bussi numero 112, joka vei meidät Praha Zoohon. Kierrettiin aluetta monta tuntia, nähtiin valtavasti ihania eläimiä ja syötiin alueella ihan paikallisen hintatason mukainen lounas. Kuuma gulassi maistui kyllä viileässä ulkoilun lomassa herkulliselta, vaikka työkaverin esittelemät ruokakuvat eivät ehkä olleet yhtä vakuuttavia.

Eläintarhan jälkeen palattiin samaa reittiä takaisin keskustaan. Vierailtiin Palladium-ostoskeskuksessa, jonne on tarkoitus mennä vielä paremmalla ajalla kiertelemään. Ostoskeskukseen pääsee suoraan metrolla, joten kulkeminenkin on helppoa. Päivän turistikohde oli raatihuoneen astronominen kello, jossa käytiin muutaman muun turistin kanssa. Kellon lyöntejä odotellessa kierreltiin vanhaa kaupunkia illan hämärässä ja löydettiin kauniita pieniä putiikkeja, perinteisiä matkamuistomyymälöitä kannabis tikkareineen sekä kuuluisa seksimuseo. Kellolta palattiin Teskon ruokakaupan kautta hotellille suunnittelemaan viimeistä kokonaista matkapäivää. 

3. päivä

Viimeisen kokonaisen lomapäivän suunnitelmiin kuului vierailu Petrin kukkulalla ja torniin. Tarkoitus oli taittaa matka ylös köysirataa pitkin, mutta epäonneksemme se oli suljettuna. Onneksemme se kuitenkin aukesi seuraavana päivänä useamman viikon tauoltaan, joten suuntaamme sinne vielä ennen kotiin lähtöä. Kukkalalle pääsee myös jalan ja kiivettäessä maisemat olivat kyllä kauniit. Matka ylös ei ollut jalankaan pitkä, mutta jyrkkä mäki kyllä oli! Torniin maksoi sisään 150 korunaa ja näkymät olivat kyllä sen arvoiset.

Petriniltä laskeuduttiin alas ja noustiin uudestaan ylös Prahan linnan alueelle. Syötiin lounaaksi tekemämme eväät puistossa ja suunnattiin sitten turvatarkastuksen läpi linnan alueelle. Alue on melko iso ja pitää sisällään muun muassa puutarhan, Vituksen katedraalin ja näkymät kaupunkiin.

Historiallisten nähtävyyksien jälkeen palattiin Palladiumiin. Kierreltiin kaikki viisi kerrosta ja aika monta liikettä, jonka jälkeen suunnattiin yläkerran ravintolamaailmaan syömään. Thaimaalaisen ruuan päälle maistui Frogurtin frozen jogurt, jota voin suositella, nam!

Ennen ruokakauppaan suuntaamista meillä oli vielä hetki aikaa kaupungilla. Päätettiin käydä katsastamassa vielä yksi turistikohde eli John Lennonin seinä. Eipä se kovin ihmeellinen ollut, mutta oli hauska käydä sielläkin. Päivät venyvät reissussa pitkiksi, joten hotellille saavuttuamme oltiin ihan valmiita iltapalalle ja nukkumaan.

4. päivä

Aamulla käytiin reippaasti aamupalalla, pakattiin laukut valmiiksi ja otettiin raitiovaunu Petrinin juurelle. Oltiin paikanpäällä ennen aamu kymmentä ja mahduttiin seuraavan ylös menevään vaunustoon. Vaunut lähtevät ylös ja alas samaan aikaan eli aina 15 minuutin välein. Matka taittui eilistä kevyemmin ja näkymät olivat tälläkin kertaa upeat. Ylhäällä ihasteltiin ruusupuistoja ja radan rakennuksesta kertovia tauluja. Matkattiin vaunuilla myös alas. Alhaalla jono oli tunnin aikana kasvanut aivan valtavaksi! Yli 100 metriä pitkä jono kiemurteli kohti vaunujen lähtöpaikkaa. Onneksi oltiin aamulla ajoissa, sillä ei oltaisi ehditty jonottamaan yli tuntia. 

Kierrettiin kaupungin kautta hotellille nauttien ihanan aurinkoisesta säästä, napattiin laukut kantoon ja aloitettiin matka kohti kotia. 

Ajatuksia kaupungista

Prahassa on todella toimiva julkinen liikenne ja käytettiinkin sujuvasti metroa, raitsikkaa ja busseja. Lentokentältä kaupunkiin ja takasin pääsen bussin ja metron yhditelmällä, nähtävyyksiin raitsikalla, eläintarhaan metrolla ja bussilla, kauppaan kävellen ja kauppakeskukseen metrolla.

Ruoka on paikallistenkin suosimissa paikoissa edullista. Noin 150 korunaa eli kuusi euroa maksaa annos, jolla saa mahansa täyteen. Suosisin itse myös paikallisia ruokia, kuten gulassia ja dumblingseja, kansainvälisempien vaihtoehtojen sijaan. Paikallinen ruoka on maukasta, mutta ei liian eksoottista. Jos olut maistuu, Praha on hyvä kohde sen maisteluun ja ymmärtääkseni hinnat ovat kohtuullisia.

Rahayksikkö on tosiaan koruna euron sijaan. Rahaa saa nostettua helposti ja hyvällä kurssilla lentokentältä. Kaupungissa on myös rahanvaihtopisteitä miltei joka nurkalla, mutta ne saattavat ottaa melkoisesti välistä. Meillä kului korunoita reissun aikana noin 5000 eli 200 euroa. Hotelli maksettiin erikseen eli tuo summa sisältää ruuat, julkisen liikenteen kortin, nähtävyyksien sisäänpääsyt ja ostokset. Miltei kaikissa paikoissa olisi voinut maksaa myös kortilla, joten rahan vaihtamisesta ei kannata ottaa turhaa stressiä.

Heräsikö kysymyksiä matkasta tai kohteesta? Laita ihmeessä viestiä vaikkapa Instagramissa!

P.S. Seuraa blogin lisäksi Treenitrikoissa-sivua Facebookissa ja veeramt_ Instagramissa

Sarianna ❤️ Konsta

Taas yksi aivan ihana pari sai toisensa! Ja tämä pari olikin ehtinyt sitä jo tovin odottaa, joten päivä oli todella toivottu kirsikka heidän parisuhteen kakun päälle.

Entinen työkaverini ja Vierumäen kasvatti Sarianna sai eilen rakkaan raksainssinsä Konstan. Vihkiminen tapahtui Keski-Porin kirkossa ja juhlia siirryttiin viettämään Nakkilassa sijaitsevaan juhlatalo Karhulaan.

Hatunnosto juhlien järjestäjille! Ohjelma oli mielettömän hienoa ja sitä oli juuri sopivasti. Hääpari oli kaikkien yllätykseksi harjoitelleet tanssin, jonka esittivät juhlan aluksi. Morsiamen sisarukset olivat järjestäneet yllätykseksi tanssiesityksen Liisa Nojosen tanssikoulun taitavilta nuorilta. Hääparin ystävistä löytyi lisäksi laulutaitoista väkeä ja saimme nauttia myös heidän esityksistään. Perinteisiä hääleikkejä ei myöskään unohdettu ohjelmasta, mutta juhlaan oli valittu vain parhaat ja parille sopivimmat.

Ihanan parin, kauniin morsiamen ja loistavan ohjelman lisäksi tarjolla oli herkullista ruokaa. Kaikkien vieraiden ruokavaliot oli otettu huomioon ja valikoimaa oli monipuolisesti. Pääruoat, mutta varsinkin kakut, olivat aivan parin näköisiä. Tarkkaan harkittuja, laadukkaita ja mielikuvituksellisia herkkuja.

Itse juhlin häät edesmenneen mummuni arviolta 60 vuotta vanhassa mekossa. Kaunis käsityönä teetetty mekko vaati pientä korjausompelua, mutta siitä tuli aivan ihana.

Kiitos ihanista juhlista Sarianna, Konsta, kaasot ja bestmanit!

P.S. Seuraa blogin lisäksi Treenitrikoissa-sivua Facebookissa ja veeramt_ Instagramissa

Kesä Hesa

Odotettu loma isolla kirkolla vietetty ja on kotimatkan aika.

Kolmen päivän reissun kuljetuksista vastasi Onnibus, mikä oli kyllä loistovalinta. Homma toimi, matkat voi käyttää hyödyllisesti ja hinta oli meidän matkabudjettiin sopiva. Samalla hinnalla oli päässy toinen matkalainen Helsinkiin, nyt molemmat pääsivät edestakaisin!

Reissuun ajan majoituttiin Punavuoressa Sokos Hotel Albertissa. Oiva valinta sekin. Kauppatori ja Kamppi ihan kävelymatkan päässä. Päästiin siis helposti bussiin ja lautoille. Ja sai siellä mukavan rauhassakin olla ja palvelu oli oikein mukavaa.

Mutta tärkeimpiin eli loman aktiviteetteihin!

Maanantaina suunnattiin bussista hotellin kautta syömään. Poikaystävän kaverin suosittele Cavernaa, joten suunnattiin sen pitkiin buffet pöytiin. Maha tuli täyteen, kun tarjolla oli ainakin suomalaista, italialaista, kiinalaista ja thaimaalaista ruokaa. Massut täynnä suunnattiin kauppatorille, josta lähdettiin lautalla kauniiseen Suomenlinnaan. Koko loppuilta hujahti saarta kierrellessä, ihastellessa ja kuvaillessa. Ehdottomasti ensi kerralla uudestaan ja myös muut saaret, kuten Lonna ja Vallisaari, pitänee testata!

Tiistaina suuntana oli heti aamupalan jälkeen retken pääkohde eli Korkeasaari! Sääennuste lupaili, että aamun kevyen sateen jälkeen ei ole enää sateen uhkaa. Toisin kävi, mutta onneksi oli takit ja iloinen mieli mukana! Parasta oli kaikki eläimet. Erityisesti kengurut, joiden kanssa pääsi samaan tarhaan. Ja kivoja olivat myös tiikerit, kilit, marat, apinat,... Eväillä selvitys päivän päätteeksi suunnattiin pizzalle hotellin lähellä olevaan Dennis-ravintolaan ja kahvittelemaan Relove-puotiin. Vierumäellä kämppiksenäni ollut kaveri suositteli poikkeamaan Relovessa eikä syyttä! Aivan ihana kirpputori ja kahvila, suosittelen vierailemaan! Toinen suositus oli Allas Sea Pool. Suunnattiin sinne vielä myöhemmin illalla yksille, kun olin ensin päässyt tutustumaan UFFen valikoimiin yhdessä heidän useista liikkeistään. Tosi viihtyisä paikka, jossa oli ihana istua iltaa auringonlaskussa. Sadekin oli päättänyt väistyä jo kokonaan.

Keskiviikkona kotiinpaluu ahdisti jo, joten pakattiin tavarat rinkkaan ja mentiin muutamaksi tunniksi Luonnontieteelliseen museoon Luomukseen. Aika loppui tyystin kesken, joten suosittelen varaamaan ainakin sen neljätuntia kaikkien näyttelyiden kiertämiseen. Täällä, kuten muissakin vierailemissamme kohteissa, oli varattu tilat myös omien eväiden syömiseen kahviopalveluiden lisäksi. Pikaisen ruokailun ja Kamppi kierroksen jälkeen oli aika alkaa kuluttaa pyllyä bussin penkeissä eli aloittaa reilun neljän tunnin kotimatka.

Hyvä reissu takana, olisi kyllä riittänyt puuhaa vielä moneksi päiväksi, mutta hyvä jättää jotakin seuraavaankin kertaan!

P.S. Seuraa blogin lisäksi Treenitrikoissa-sivua Facebookissa ja veeramt_ Instagramissa

Valmis!!

Vihdoinkin valmis liikunnanohjaajana AMK! Huh, ihan mieletöntä, että koulu on nyt paketissa ja paperit kädessä. Hienointa tässä kaikessa on tietysti itse valmistuminen, tie todelliseksi ammattilaiseksi saa alkaa ja työelämä saa nyt opettaa ja kehittää minua. Minut tuntevat tietää, että suurin helpotus on kuitenkin jatkuvan matkustamisen loppuminen ja paikalleen asettuminen.

Virallisena valmistujaisviikonloppuna kahviteltiin perheen ja sukulaisten kanssa. Muutamaa viikkoa myöhemmin kavereita läheltä ja kaukaa tuli juhlimaan koko viikonlopuksi. Molemmat juhalt järjestettiin mökillä, joten tilaa ja aktiviteettejä riitti!

Meidän perheessä on ollut tapana viettää isot juhlat samana kesänä. Muutama vuosi sitten mun ylioppilasjuhlat ja veljen rippijuhlat, tänä vuonna mun valmistujaiset ja veljen ylioppilasjuhlat. Onnea siis broidillekin!

P.S. Seuraa blogin lisäksi Treenitrikoissa-sivua Fcebookissa ja veeramt_ Instagramissa

Kos, Kreikka

Opinnot on nyt vihdoin paketissa ja oli aika nähdä kaikki parhaat koulukaverit samassa paikassa vielä kerran. Vierumäen tapojen mukaisesti tekemiemme tyttö- ja poikakalenterien tuotoilla lähdettiin luokkaretkelle ennen, kun early birdit eli kolmessa vuodessa valmistuvat jättö Vierumäen.

Toukokuun 10. päivä 50 tulevaa korkeakoulun käynyttä  liikunnanohjaajaa suuntasin nokkansa Helsinki-Vantaan kautta Kosin saarella viikoksi villitsemään toisiaan ja hotellin muita turisteja. Tavoitteessa taidettiin onnistua 50 prosenttisesti, mutta ainakin tällä jengillä olo varsin hauska viikko!

Omalta osaltani alku oli vähän haastava. Flunssa vaivasi jo Suomessa, enkä ehtinyt saada mitään kurkkupastillia kummempaa mukaani. Ensimmäisenä yönä tyhjensin myös jotakin ruokamyrkytystä kehostani. Sitten alkoi lyyti kirjoittaa ja reissu maistua! 

Mahtavan reissun aikana käytiin porukalla syömässä ja veneretkillä, pienemmällä porukalla Turkin Bodrumissa ja aikaa hotellin altaalla tuli vietettyä urakalla. Hyvä reissu, josta oli ihana palata takaisin sorvin ääreen levänneenä ja täynnä uutta intoa! 

P.S. Seuraa blogin lisäksi Treenitrikoissa-sivua Fcebookissa ja veeramt_ Instagramissa

Harjavallassa harkassa

Kolmannen eli viimeisen vuoden työharjoittelut on nyt paketissa! Suoritin harjoittelun ensimmäisen osan porilaisessa PT-firmassa eli Ilkka Santahuhta Couchingilla ja siitä pääset lukemaan täällä http://treenitrikoissa.blogspot.com/2018/10/ilkka-santahuhta-couchingilla.html . Toisen puolikkaan suoritin viimeisten viiden viikon aikana Harjavallan liikunta- ja uimahallilla. Halusin tutustua kunnalliseen liikunnanohjaajan työhön ennen valmistumistani, sillä se voisi olla mahdollinen työpaikka itsellenikin. Harjoittelun aikana sainkin oikein hyvän kuvan ainakin Harjavallassa työskentelevien ohjaajien työnkuvasta. Lisäksi sain toivomani mahdollisuuden jäädä heidän tuuraajalistoilleen sekä vastaavanlaisen työmahdollisuuden naapurikunnasta.

Kuten jo edellä mainitsinkin, harjoitteluni ensisijaisena tavoitteena oli nähdä kunnassa toimivien liikunnanohjaajien työnkuvaa sekä saada jalkaa oven väliin oman alueeni työpaikoissa. Varsinaiset tavoitteet harjoittelulleni olivat liikunnanohjaajan työhön tutustuminen ja pari liikunta- ja uimahallin toimintaa kehittävää projektia. Ensimmäinen näistä projekteista oli Voimaa Vanhuuteen-ryhmän kevään suunnitelman tekeminen. Ryhmä on luotu useampaan kuntaan projektiluontoisesti ja se pyörii joka viikko täydellä kuntosalilla. Ryhmää ohjaa Harjavallassa vaihtuva ohjaaja eikä sille ole loogista ja miettittyä kausisuunnitelmaa. Yhdessä liikunnanohjaajien kanssa aloin suunnitella heille selkeää kokonaisuutta kevään ajaksi ja toivottavasti vastaava suunnitelma tehdään myös syksylle tai tekemääni suunnitelmaa käytetää uudellakin treenikaudella hyödyksi. Aloitin itse tutustumisen jälkeen ohjaamaan kyseessä olevaa ryhmää, jotta voisin testata ja tarvittaessa muokata suunnitelmaa ennen sen palauttamista ohjaajalleni. Toinen kehittämistehtäväni oli luoda ohjauksia varten palautejärjestelmä. Tätä ei ehditty harjoittelun aikana testaamaan, mutta se jäi ohjaajien käyttöön jatkoa ajatellen.

Harjoittelun aikana ohjasin useita itselleni uusia ryhmiä. Tarjolla oli uimakouluja, Voimaa Vanhuuteen, naisten ohjattu kuntosali, Äijä-treeni, lasten liikuntakerho, kuntojumppa, tuolijumppa, Kunnon startti (, joka on osana Lipaketta, jossa olen tehnyt toisen projektini kolmannen vuoden aikana), Maanantaimix ja Lonkka-polvi-ryhmä. Vaikka olen ennenkin ohjannut esimerkiksi lapsiryhmiä ja keppijumppaa, olivat nämä ryhmät muun muassa kuntotasoltaan ja tottumuksiltaan itselleni aivan vieraita. Harjoittelun ohjaajani halusikin käydä jokaisen ohjauksen huolella läpi sekä ennen että jälkeen ohjauksen, joten ihan tavallisistakin ohjauksista tarttui paljon uutta oppia. Ohjausten lisäksi perehdyin uinnin valvontaan ja koko hallin toimintaan aina uimahallin teknisiä tiloja myöten.

Harjoittelulle asetetut tavoitteet toteutuivat minun ja ohjaajani mielestä erinomaisesti. Koko harjoittelun ajan haasteena oli vakituisten ohjaajien sairastelut. Heti toisesta viikosta alkaen joku työntekijä oli vatsataudissa tai flunssasta ja oma ohjaajanikin oli miltei kaksi viikkoa poissa. Tästä johtuen kaikkia ohjauksiani ei ehditty käymään ohjaajani toivomalla tarkkuudella läpi. Omasta mielestäni sain kuitenkin palautetta ohjauksiani seuranneilta työntekijöiltä enemmän kuin olisin voinut toivoa ja löysin palautteista itselleni tärkeät kehityskohdat, joihin tarttua tulevissa ohjauksissani tuttujenkin ryhmien kanssa.

Nyt kun kaikki harjoittelut on saatu pakettiin, onkin aika kääntää nenä kohti viimeisiä viikoja Vierumäellä. Viimeiset projektit ja viimeiset palautukset sekä opinnäytetyön viimeistely ennen valmistumista ovat vielä edessä. Mutta kohta ollaan valmiita ja virallisesti liikunnanohjaajia!

P.S. Seuraa blogin lisäksi Treenitrikoissa-sivua Fcebookissa ja veeramt_ Instagramissa

Rovaniemellä

Viikon reissu Rovaniemellä alkaa taas olla lopuillaan ja tälläkin kertaa reissu meni ihan liian nopeasti. Edellisestä reissusta vajaan vuoden takaa voit lukaista täällä: http://treenitrikoissa.blogspot.com/2018/04/snoukkaa-ja-tuhannen-kalorin-hiihto.html , http://treenitrikoissa.blogspot.com/2018/04/vaattunkikonkaan-retkeilyreitit-lisaa.html ja http://treenitrikoissa.blogspot.com/2018/04/rovaniemi-ja-husky-park.html .

Viimeksi majoituttiin mökissä, joka sijaitsi noin 25 kilometria Rovaniemen keskustassa. Sama paikka ei ollut vapaana tällä kertaa, joten löydettiin mukavan oloinen mökki muutama kilometri keskustasta ja aivan SantaSportin ja urheiluopiston vierestä. Alla oleva kuva on mökkimme ruokapöydästä otettu, ei ainakaan voi valittaa maisemia, tälläkään kertaan.

Ehdittiin touhuta Rovaniemellä vaikka ja mitä, vaikka viime kerran aktiviteettimestarimme olikin valmistelemassa omia häitään. Ensimmäisenä aamuna suunnattiin tietysti Husky Parkkiin ja siellä vierähti taas useampi tovi.

Jotta koirakiintiöön ei lomallakaan tulis vajausta, suunatsin torstai iltana kaverini luokse. Poikaystävä oli viettämässä villiä polttari-iltaa tulevan sulhasen mukana ja minä vietin ei niin villiä iltaa koirien kanssa. Oli niin mukava nähdä kaveria ensimmäistä kertää sitten Huikeen kauden loppumista, sillä hän asuu opintojensa vuoksi täällä Rovaniemellä. Hänen kanssa täälä asuvat aivan ihastuttavat Pablo ja Pipsu. Molemmat ovat rescuekoiria ja aivan valtavan kilttejä sellaisia. Pablo on rauhallinen isoveli ja Pipsu 5 kuukautta vanha pieni ja pippurinen drama queen. Mahtava pari!

Tällä kertaa hiihtoladut löytyivät aivan mökin ovelta alkaen, joten käytiin useampanakin päivänä hiihtelemässä. Kavuttiin suksilla muun muassa Isorakan päälle. Harmillista on latukarttojen heikkous, sillä tästä talviurheilun luvatusta kaupungista kyllä löytyy loistavassa kunnossa olevia latuja. Meitä ei niin kauheasti haitannut hiukan arvailla lenkkien pituuksia, mutta vaikkapa lasten kanssa liikkuessa sillä on melkoinen merkitys onko reitti 5 kilometria yhteen suuntaan vai lenkkinä...

Meinattiin mennä sunnuntaina laskettelemaan Ounasvaaralle, mutta aurinkoisena päivänä kaikki muutkin olivat tainneet päättää samoin. Vaihdoimme siis suunnitelmaa ja ajelimme kaupungin ohi Vaattunkikönkään retkeilyalueelle. Aivan ihana paikka ja mielettömän kaunis auringonlasku! Viimeksi yritettiin seikkailla laavun ohi lintutornille. Silloin matkalla ei ollut kuin jalanjälkiä, jotka upposivat minua parhaimmillaan nivusiin saakkaa. Päätimme siis palata laavulle ja jättää lintutornin toiselle kerralle. Tällä kertaa suunnittelimme samaa ja olimme jopa valmiit vain käymään laavulla, koska kello oli jo melko paljon ja aurinko tosiaan oli jo laskemassa. Tällä kertaa polku oli täysin toivottomassa kunnossa jo 1,6 kilometria ennen laavua. Lintutornille sitä vastoin kulki paremman näköinen polku, joten lähdimme kulkemaan sitä. Viimeisen suon ylityksen ajan piti kulkea miltei vuoden takaisen tasoista reittiä, joka oli tällä kertaa uponnut vain polveen saakka. Tornilta oli kyllä niin kauniit maisemat, ettei kaduttanut hetkeäkään lähteä rämpimään. Ja palatessa saatiin grillattua eväät vielä hiukan ennen parkkipaikkaa sijaitsevalla laavulla, joten reissu oli oikein onnistunut.

Laskettelu siirtyi päivällä eteenpäin, mutta se oli oikein hyvä ratkaisu. Tänään rinteissä oli selvästi hiljaisempaa eikä hissiin tarvinnut jonottaa käytännössä lainkaan. Laskettiin sekä Ounasvaaran päärinteitä että Tottorakan rinteitä, tosi mukavia kaikki. Laskettelun jälkeen suunnattiin Joulupukin pajakylään turistien sekaan. Kaverini oli suositellut Cafe Santa Clausin gluteenittomia burgereita, eikä turhaan. Todella kohtuuhintaiset ateriat, joihin sisältyi halutessaan gluteeniton sämpylä, ranskalaiset, omavalintainen dippi sekä kahvi, tee tai kaakao. Kyllä maistui useamman tunnin ulkona urheilun jälkeen! 

Illalla poikaystävä lähti vielä moottorikelkkailemaan kaverinsa kanssa. Se taitaa olla hänelle tärkein aktiviteetti, jonka takia pohjoiseen kannattaa tulla... Minun mielestä täällä on niin momta hienoa paikkaa ja aktiviteettia, joiden takia kannattaa lähteä ajelemaa, että en osaa edes nimetä niistä parasta.

P. S. Seuraa blogin lisäksi Treenitrikoissa-sivua Facebookissa ja veeramt_ Instagramissa